Lakisääteinen työterveyshuolto

Työterveyshuoltolain mukaan yrityksen on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto riippumatta työntekijöiden määrästä, työtehtävistä, työtunneista tai työsuhteen kestosta. Työterveyshuolto on vapaaehtoinen yksityisyrittäjille.

Työterveyshuollon lakisääteiset toimenpiteet ovat työpaikkaselvitys (työpaikkakäynti), toimintasuunnitelma ja alakohtaiset terveystarkastukset. Työnantajan velvotteisiin kuuluvat seuraavat toimenpiteet: kirjallinen sopimus työterveyshuollon palveluntuottajan kanssa, työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen hankkiminen, työturvallisuuden ja ensiapuvalmiuden ylläpito.

Kyllä, työpaikkaselvitys on yksi lakisääteisen ennaltaehkäisevän työterveyshuollon vaatimuksista. Sen avulla arvioidaan työtä, työyhteisöä ja työympäristöä sekä niiden vaikutusta terveyteen ja työkykyyn. Työpaikkaselvityksen tekee työterveyshuollon ammattihenkilöt.

Työpaikkaselvitys on tehtävä aina yrityksen toiminnan alkaessa, sen muuttuessa tai työterveyshuoltoon kerääntyneen tiedon perusteella.

Työpaikkaselvityksen tulee olla ajan tasalla, eli se on päivitettävä ainakin 3−5 vuoden välein.

Esimerkiksi rakennusalalla tulisi päivittää vähintään kerran kolmessa vuodessa. Toimistoalalla taas kerran viidessä vuodessa.

Selvityksen ajantasaisuus tarkistetaan vuosittain toimintasuunnitelman päivityksen yhteydessä.

Työterveyshuollon toimintasuunnitelma on työnantajan ja työterveyshuollon yhdessä laatima, kirjallinen suunnitelma, jossa määritellään kaikki työterveyshuollon toimenpiteet, tavoitteet ja käytännöt tietylle yritykselle. Se perustuu työpaikkaselvitykseen ja ohjaa koko työterveyshuollon toimintaa.

Terveystarkastus on olennainen osa työterveyshuoltoa, ja sen tarkoituksena on ehkäistä työstä aiheutuvia terveyshaittoja.

Pakollisia tarkastuksia järjestetään työntekijöille, jotka altistuvat työssään erityiselle sairastumisvaaralle, kuten melulle, kemikaaleille tai yötyölle, sekä tehtävissä, joissa työturvallisuus edellyttää terveydentilan seurantaa. Tarve, sisältö ja tiheys määritellään työpaikkaselvityksessä osana työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa.

Terveystarkastukset toteuttaa pääsääntöisesti työterveyshoitaja. Työterveyslääkärin tekemä tarkastus on tarpeen esimerkiksi silloin, kun työntekijällä on työperäisiin sairauksiin viittaavia oireita, todettu ammattitauti tai työkykyyn vaikuttavia terveysongelmia.

Kela korvaa enintään 60 % ehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista, mm. lain velvoittamista toimenpiteistä (Kela I) ja enintään 50 % työntekijöiden hoitokuluista (Kela II).

Korvaukset lasketaan yritysmuodon ja työntekijöiden määrän pohjalta.

Kelan korvaukset maksetaan yksityisyrittäjälle välittömästi, jos työterveyshuollon tuottajalla on käytössä Kelan suorakorvausjärjestelmä. Yritykset saavat Kelan korvauksen vasta sen jälkeen, kun ne ovat täyttäneet ja lähettäneet hakemuksen Kelalle. Hakemus tulee toimittaa kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

On tärkeää ymmärtää, että Kela ei maksa täyttä korvausta maksetusta työterveyshuoltopaketista, jos kaikkia vuosisuunnitelman toimia ei olla järjestetty.

Työterveyshuollon suunnittelun on perustuttava ajantasaiseen työpaikkaselvitykseen ja sen pohjalta laadittuun toimintasuunnitelmaan.

Korvattavien kulujen tulee näkyä kyseisen tilikauden kirjanpidossa, ja hakemus on käsiteltävä työpaikan yhteistoiminnassa ennen sen lähettämistä Kelaan.

Tilikauden päättyessä laadimme yrityksille vuosiraportin Kelalle esitettäväksi.